Päijät-Hämeen työvoimapalvelut pärjäsi hyvin valtakunnallisessa työllisyysalueiden vertailussa

Päijät-Hämeen työvoimapalvelut sijoittui sijalle 14 KEHA-keskuksen valtakunnallisessa työvoimapalveluiden tilastokatsauksessa, jossa tarkasteltiin Suomen 45 työllisyysaluetta tammi-elokuussa 2026. Parhaan tuloksen Päijät-Hämeen työvoimapalvelut saavutti asiakastyytyväisyydessä, jossa sijoitus oli toinen.

Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen toiminta yli kansallisen keskiarvon

Päijät-Hämeen työvoimapalvelut pärjäsi hyvin KEHA-keskuksen tuottamassa Valtakunnallisessa työvoimapalveluiden tilannekatsauksessa. Tilannekatsauksessa vertailtiin Suomen 45 työllisyysaluetta eri mittarein ajalla tammikuu-elokuu 2026. Päijät-Hämeen työvoimapalvelut tuli kokonaisvertailussa sijalle 14. Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen alue kattaa yhdeksän kuntaa: Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän.

Työttömien määrä vähentyi useilla eri mittareilla

Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen alueella työttömien määrä vähentyi useilla eri mittareilla tarkasteltuna. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä vähentyi alueella 0,8 % ja ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä 2,1 % viime vuoteen verrattuna. Lisäksi laaja työttömyys laski alueella 0,1 % viime vuoteen verrattuna.

– Prosenttimäärät voivat näyttää pieniltä, mutta valtakunnallisesti työttömien määrä laski vain kuudella työllisyysalueella. Päijät-Häme sijoittui tässä sijalle 6, työllisyysaluejohtaja Anne Tapaila iloitsee.

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi alueella 11,2 prosentilla. Pitkäaikaistyötön on työnhakija, jonka työnhaku on ollut voimassa vähintään 12 kuukautta. Lisäksi rakennetyöttömyys nousi viime vuodesta 1,9 % ja alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden määrä 1,1 %.

– Pitkäaikaistyöttömyys laski Suomessa vain Pohjois-Suomessa, jossa työvoiman tarve on muuta maata suurempi. Päijät-Hämeessä pitkäaikaistyöttömyyden kasvu oli 10. matalinta, Tapaila jatkaa.

Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen asiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun

Asiakastyytyväisyydessä Päijät-Hämeen työvoimapalvelut ylsi sijalle 2. Asiakkaita tavattiin kasvokkain noin 41 % varatuista ajoista. Asiakkaiden palvelusuunnitelmien ajantasaisuus oli selvästi kansallista korkeammalla tasolla.

– Korkea asiakastyytyväisyys kertoo siitä, että tunnemme asiakkaamme ja he meidät. Meille on tärkeää, että asiakkaamme ymmärtävät, mitä asiakasprosessissa tapahtuu seuraavaksi ja miksi, Tapaila selittää.

Asiakkaiden työllistyminen palvelujen jälkeen oli kansallista korkeammalla tasolla. Palvelujen vaikuttavuus on Päijät-Hämeessä hyvä, sillä joka neljäs asiakas oli työssä palvelun jälkeen. Koko maan vertailussa joka viides oli työssä palvelun jälkeen.

Avoimien työpaikkojen määrä pysyi matalana

Uusien avoimien työpaikkojen määrä (-35 %) väheni alueella huomattavasti. Työpaikkojen esittelyiden määrä kasvoi kuitenkin voimakkaasti (+191 %), samoin esiteltyjen työnhakijoiden määrä (+203 %).

Päijät-Hämeen työvoimapalvelujen alueella haettavaksi osoitettavien työpaikkojen määrä väheni vuodesta 2025 44,4 %.

– Haettavaksi osoitettujen paikkojen väheneminen alueellamme juontuu strategiastamme. Asiakkailla on jo työnhakuvelvoitteen kautta velvollisuus hakea työtä aktiivisesti ja tässä vaikeassa työllisyystilanteessa emme halua lisätä työnhakijan taakkaa tai aiheuttaa työnantajille hakemustulvaa, Tapaila selventää. Olemme halunneet panostaa ehdokasesittelyyn, jossa työnantaja kertoo meille tarpeistaan ja me esittelemme heille sopivia osaajia työnhakija-asiakkaittemme joukosta, ja tässä olemme onnistuneet erinomaisesti, Tapaila summaa.